Naantalissa, 30.7.2013
- Eipä ole tullut kirjoiteltua tänne blogiin aikoihin, joten nyt on aika korjata tämä asia.
Kesä on ollut vähän kehnonlaista aikaa terveydentilan puolesta,- huimaamista on ollut niin pitkinä jaksoina, ettei ole päässyt toivomiinsa tapahtumiinkaan.
Ensimmäinen peruutus ei toki ollut minusta kiinni, vaan ystävästä, joka Juhannusaatto-aamuna soitti ja perui jo sovitun mukavan Juhannusaatto-ohjelmamme.
Tarkoitus oli, että ystävä tulee Vehmaalta ensimmäiselle vierailulle tänne Naantalin kotiini ja sitten otamme eväät ja kahvia termokseen ja lähdemme pienelle Juhannus-ajelulle, suuntana mm. Rymättylä.
Olin ehtinyt jo niin odottaa tuota päivää ja retkeä ja siivonnutkin olin vähän perusteellisemmin, kuin normaalisti,- siksi pettymys olikin valtaisa, kun se retki sitten peruuntui.
Olin siis vain kotona koko Juhannusaaton, sillä ei yksin ole kiva minnekään ajelulle lähteä :(
- Toinen sellainen tapahtuma, jonne olisin halunnut mennä, mutta se huimaava olo esti, oli Wanha-Vinkkilän kylätoimikunnan jokakeäsinen teatteri-esitys "Huvilupa" Vehmaalla, Himoisten entisellä koululla.
- Kolmas oli viime lauantaina 27.7. ollut Vehmassalmi-nostalgia tanssit 10 vuotta; ihan viimeiseen saakka toivoin, että olisin tullut kuntoon, mutta kun ei, niin ei.
Esiintyjinä olivat Eino Grön ja rautalankayhtye Skylarks.
Samassa tilaisuudessa julkaistiin Vehmassalmi-historiikki-kirja, koska Vehmassalmen paviljongin rakentamisesta ja tanssien aloituksesta tuli tänä vuonna kuluneeksi tasan 50 vuotta.
Onneksi sain sen kirjan jo vähän aiemmin postitse ja pääsin lukemaan sitä ja katselemaan vanhoja kuvia.
Vähän nolottikin, kun kirjassa oli niin paljon omia, vanhoista päiväkirjoista kopioituja juttuja, mutta mitäs siitä,- ei tainneet muut paljon niitä historiikki-toimikunnalle lähettää; kuvia minulla ei montaakaan ollut, mutta onneksi muilla oli ollut kamera matkassa.
Tässä se teos:
************
- Pikkufriidustakin on uusia kuvia...
Mummin luona, pihalla....
..ja keinumassa...
....sekö ihailemassa ulkona olevia pihapatsaita.
Nami-namia,- lohta ja perunaa :)
Isoveljen kanssa Taimon rannassa kokeilemassa uutta virveliaä.
Vihdoin ja viimein tuli päästyä parturiin; edellisestä käynnistä ehtikin kulua jo 10 kuukautta, joten oli jo aikakin!
Vanhan kotikuntani yrittäjyyttä kannattaen, kävin Parturi-kampaamo Suvililianissa, aivan Vinkkilän keskustassa ja lopputulos oli justiinsa sellainen, kuin halusinkin :)
Pieni "käynnistys"-ongelmia tosin oli, kun ensin ei tullut liikkeeseen ollenkaan lämmintä vettä, mutta siinä odotellessa sain nautittavakseni kupin maukasta kahvia ja sokerimunkin,- ihan oivallista palvelua siis!
Tässä on ensin tämä "ennen"-kuva; hirveä karvahattu ja kaameaa punaisensävyä hiuksissa:
Ja tässä sitten siisti lopputulos:
Niin, enkä minä olisi minä, ellen käyttäisi tällaista t-paitaa:
......... ja tällaista kynsilakkaa :
Naantali, huhtikuun 29. päivä 2013
* No niin, täällä sitä nyt ollaan 38,5 vuoden maalaistyttönä elämisen jälkeen olen muuttunut kaupunkilaisflikaksi :)
Oli siinä touhua ja tohinaa kokonainen kuukausi; kova inventaario niin vaatehuoneessa, kuin muuallakin, kun piti setviä kaikki omaisuus ja pohtia, mitä kannattaa tässä muutossa ottaa mukaan ja mitä ei.
Tuloksena oli kaksi käyntiä Uuteenkaupunkiin, kierrätyskeskukseen,- viety vaatteita, astioita, ym. sellaista sekä kaksi isoa muovilaatikollista kirjoja; oli saatava pois jaloista ennen muuttoa ja tuo oli hyvä konsti.
Itse muuttoa edeltävänä viikonloppuna, lähdin jo perjantaina 1.3. tyttären perheen luokse Naantaliin, ja koko se viikonlopun muuttorumba hoitui tyttären, vävyn ja parin todella avuliaan kaverin avulla; annoin vain "piirroksen" siitä, minnekä minkin huonekalun haluan ja lopuista sai tytär päättää oman mielensä mukaan.
Olin jo tuolloin aikalailla selkävaivainen, sillä kaikki se inventointi ja pakkailu oli saanut niin yläselän, kuin alaselänkin oirehtimaan; kuukauden päivät kurkottamisia, vääristelyjä ja nostamista/kantamista, eli kaikkea sitä, mitä ei olisi saanut tehdä, tein.
Kipulääkkeillä sitten tasapainottelin parisen viikkoa uuteen kotiin asettumisen jälkeenkin, mutta sitten oli jo pakko mennä ensimmäistä kertaa uuden kotikaupungin päivystykseen.
- Sain todella hyvää hoitoa;kolmeen kohtaan niskaan kortisoni&puudutepistokset ja alaselkään injektiona lihasrelaksanttia ja kipulääkettä.
Lisäksi kuurina 800 mg Buranaa kolmasti päivässä ja pahimpiin kipuihin Panacodia.
Seuraavat pari viikkoa olin niin hyvävointinen, etten muista, koska viimeksi olisi ollut niin kivuton olo :)
****
Keittokomero:
Kylppäri:
Olohuonetta:
Makuuhuone:
Täältä lapsena lähdettiin kirkonkylän säästöpankin rakennukseen v.1959.
Tänne Vinkkilään, kerrostaloon oli muutto v. 1970;oikean pään keskimmäisen kerroksen ikkunat oli meidän.
Tähän taloon sitten, monien mutkien kautta v. 1998 ; ikkuna, jolla kynttelikkö on minun, eli B 4:ssä asunut. Nyt sitten edessä muutto pois, kohti uusia maisemia :)
Siispä ollaan jo yli viikko menty helmikuuta ja paljon on sattunut ja tapahtunut ihan parin viikon sisään.
- Viime sunnuntaina ajaa huristelin tyttären, vävyn ja Viivin luo Naantaliin,- menin jo valmiiksi sinne, koska seuraavana päivänä oli eräs tärkeä meno.
Maanantaina 4.2. klo 12 saavuttiin tyttären kanssa Turun oikeustalolle, jossa käsiteltiin viime syksyinen, asuntooni murtautuminen.
Siitä ei nyt sen enempää, kuin että tekijälle tuli ehdoton vankilatuomio.
Alkuillasta alkoi melkoinen lumipyry, joten päätin jäädä vielä toiseksikin yöksi, koska ei ollut mitään pakkoa lähteä siinä kelissä ajamaan.
Syötiin, katseltiin telkkatria ja luin Viiville iltasadun, jonka jälkeen me aikuiset vietettiin vielä jonkin aikaa tv:n äärellä.
- Tiistai-aamu oli yhä yhtä pyryä ja tuulta ja epäilin jo, että pitää jäädä kolmanneksikin yöksi, mutta onneksi tuuli ja pyry hellitti joskus siinä puolen päivän aikaan, ja kun olin tunnin verran pitänyt autoa lämmityksessä, lähdin sitten ajelemaan kohti Vinkkilää.
Oli se keli aikamoista, mutta ehjänä perille pääsin ja vihdoinkin taas kotona.
- Olen nyt viime torstaista lähtien tiennyt, että pitkäaikainen suunnitelma viimeinkin toteutuu, eli muutan Naantaliin!
Vähän niinkuin salama kirkkaalta taivaalta se mahdollisuus tuli, sillä minulla on ollut jo yli vuoden vuokra-asuntohakemus kaupungin vuokrataloihin, mutta ei ole vaan lykästänyt, kun aina tietysti on niitä paremmin ja kiireellisemmin tarvitsevia.
Tytär sen asunto-ilmoituksen bongasi netistä ja laittoi minulle linkin; siinä sitten kirjoiteltiin välittäjän kanssa vilkkaasti sähköpostia ja lähetin virallisen hakemuksenkin, sekä käytiin tyttären kanssa katsastamassa asunto 2 viikkoa sitten, sunnuntaina.
Asunto on 2h + kk + lasitettu parveke, sijaitsee Ruonan kaupunginosassa, kerrostalon toisessa kerroksessa ja neliöitä on 45,5; ei nyt ihan priima-kunnossa tietenkään ollut, kun siinä vuosien varrella on ollut asukkaita, mutta kelpasi kyllä minulle; vain pikku matka Ukko-Pekka markettiin ja n. 3 km tyttären ja vävyn talolle,- sijainti siis ihanteellinen.
Nyt on sitten saatu muutama päivä sitten ihan mustaa valkoisella, että minä siihen asuntoon pääsen ja kohta puoliin pitäisi alkaa tehdä inventaariota tässä asunnossa, että mitä kaikkea turhaa tilpehööriä täällä on ja hankkiutua niistä eroon ennen muuttoa; osa menee roskikseen, osan vien kierrätyskeskukseen ja osn lahjoitan.
Minun ei onneksi edes tarvitse murehtia sitä kauheaa muutto-hässäkkää, vaan tytär, vävy ja Viivin kummisetä tekevät kaiken puolestani ja olen antanut tyttärelle aika vapaat kädet sijoitella kaikki paikoilleen siellä uudessa kodissa; minä vaan sitten saan vaan olla Viivin kanssa.
No, onhan tässä paljon pakkaamista ym. tehtävänä, mutta ihan vielä en ole aloittanut.
Kyllä minä olen ihan positiivisin mielin sinne Naantaliin menossa ja tytärhän on jo pitkään toivonut, että menisin lähemmäksi heitä, ja nyt se toiveensa sitten toteutuu :)
Muutto tapahtuu helmi-maaliskuun vaihteessa, joka osuu viikonlopuksi ja helpottaa siten apujoukkojen toimintaa, koska kaikki ovat päivisin töissä.
Innolla odotan!
Täältä voi käydä tutustumassa tyttären perheen asumukseen , elämään ja sisustukseen:
http://lampuodintalo.blogspot.fi/
Viivin "ensimekko"
ja myssy
Viivi-vauvalle peitto vaunuihin
Viivi-vauvalle peitto kehtoon
Talvinen neuleasu, taskun päällä nimikirjain
Pinkki-ruskea neulehaalari
Ensimmäisenä äitienpäivänä v. 2009, Viivi-vauva pukeutui turkoosiin.
